MS Deskuti Planu Estratéjiku Servisu Ospital Tinan 2026-2030

Dili, 26 Fevereiru 2026 (Média Democracia) – Ministériu Saúde liuhusi Diresaun Nasionál Servisu Hospitálar realiza Worshop hodi deskuti kona-ba planu estratéjia ba tinan 2026 to’o 2023, nune’e bele implementa iha ospitál sira iha territóriu nasionál.

Tuir planu Nonu-Governu konstitusionál bazeia ba númeru 51/2023, 24 de Agostu, artigu 34, hamosu Diresaun Jeral Servisu Ospitálar, ne’ebé nu’udar servisu sentrál iha Ministériu Saúde, hodi halo koordenasaun ba servisu kuidadu saúde sekundariu no tersiariu inklui servisu farmasiotiku no ekipamentus mediku iha Timor-Leste.

Diretór Jeral Servisu Ospitálar iha Ministériu Saúde Raimundo dos Santos informa, Diresaun Jerál Servisu Ospitálar iha tinan 2025 dezenvolve ona planu estratéjiku nasionál no servisu ospitálar iha tinan 2025-2030 ne’ebé hetan tulun husi DFAT Australia, ne’ebé ikus mai dokumentu ne’e hetan aprovasaun husi Ministra Saúde ho Vise-Ministru Operasionalizasaun Ospitálar iha tinan 2025.

“Objetivu husi workshop ohin loron ne’e maka atu ko’alia kona-ba planu estratéjiku ospital nian iha tinan 2027, ne’e signifika katak Diretór Nasionál sira, Diretór Munisipiu sira bele uza planu estratéjiku ospital nian ne’e, hodi haree ba prioridade sira ba planu anual tinan 2027, ne’e mak ita iha planu estratéjiku no objetivu husi 1-7, maibé ita sei konsentra ba iha objetivu 1 ho objetivu 3, hodi diskute hamutuk atu haree ida ne’ebé ita atu implementa.” Dehan Diretór Jeral Servisu Ospitálar Ministériu Saúde Raimundo liuhusi nia diskursu iha Novo Turismo, kinta-feira semana ne’e (25/02)

Diretór Jeral Servisu Ospitálar hatutan, iha objetivu prinsipál hitu hanesan, primeiru atu estabelese polítika, regulamentu ka lei sira ne’ebé promove estrutura Governasaun ospitál sira-nian. Rua mak hadi’ak infraestrutura fízika nesesária sira hodi apoiu espansaun kuidadu saúde sekundária espesializada iha ospitál referál no rejionál. Tolu mak formasaun rekursu umanu sira ba kuidadu saude sekundária no tersiária, pós-graduasaun no treinamentu ba médiku, infermeiru/a, parteira no profisionál saúde sira. Haat mak hakbiit servisu kuidadu saúde sekundária iha ospitál sira, bazeia-ba Ministériu Saúde nia PES ba kuidadu saúde sekundária no tersiária. Lima hadi’a funsionamentu sistema apoiu sira iha kuidadu saúde sekundária no tersiária. Neen habelar no dezenvolve servisu kuidadu saúde tersiária sira iha ospitál nível nasionál tuir Programa Governu nian, no ikus/hitu mak inisiativa foun sira ba kontínua hadi’a no kobertura ba kuidadu saúde sekundária no tersiária. Tanba ne’e mak Planu estratéjiku ospitalar nian aliña ho planu dezenvolvimentu 2011-2030, ne’ebé foka ba area pretasaun servisu, kapital umanu no dezenvolvimentu haree ba area prioridade sira.

Iha fatin hanesan Diretór Ezekutivu Ospitá Referál Maubisse Virgílo Mendonça Pereira informa, planu ne’ebé Servisu Ospitál Referal Ezekuta ne’e planu husi Ministériu Saúde, tanba ospitál sira ne’e mak implementa de’it, entaun ho sira planu ne’ebé durante ne’e iha presiza atu reforsa tan husi planu estratéjiku 2025-2030.

“Durante ne’e ospitál referal sira hasoru dezafiu liga ba rekursu umanu, tanba ne’e foin daudaun Ministériu Saúde halo rekrutamentu hodi ajusta ba rekursu ne’ebé durante iha, nune’e bele implementa, maibé agora rekursu umanu iha ospital referál bele dehan sufisiente, tanba pedidu mai husi ospitál sira mak ba Ministériu Saúde rekrutamentu, sira la halo mesak, maibé sira bazeia ba pedidu husi ospitál referál sira.” Dehan Diretór Ezekutivu Ospitá Referál Maubisse Virgílo Mendonça Pereira

Ospitál referál Maubisse haree katak buat balun seidauk, maibé haree ba fornesimentu rekursu umanu ne’ebé Ministériu Saúde koloka ne’e bele dehan hatan nesesidade ospitál nian, ba númeru rekursu umanu ne’ebé iha.

Iha biban ne’e, Vise-Ministru Osperasionalizasaun Ospitálar Flávio Brandão hateten, iha tinan ida ne’e Ministériu Saúde liuhusi Diresaun Jerál Servisu Ospitalar ba faze implementasaun planu estratéjiku servisu ospitálar, tanba iha planu estratéjia ho objetivu hitu mak sei la’o, maibé foku iha tinan 2026 mak objetivu rua.

“Ida mak Governasaun kliniku, rua Governasaun ospitálar ida ne’ebé atu optemiza utiliza rekursu no funsionamentu ospitál rejional sira atu funsionariu hanesan ospitál ne’ebé halo nia servisu hanesan ospitál kuidadu Saúde Sekundariu, ita hakarak funsionamentu ospitál haat ne’e tenke iha ona, rasionalizasaun transferensia sira, depois reforsa servisu sekundariu nian iha ospitál rejionál sira.” Dehan Vise-Ministru Osperasionalizasaun Ospitálar ba jornalista sira

Nune’e kontinua tulun no suporta rekursu umanu husi Hospoitál Nasionál Guido Valadares, tanba ne’e meius ida, presiza halo iha tinan ida ne’e.

“Iha tinan hira liubá fasilidade ba ospitál referal sira ne’e iha ona, maibé sidauk funsiona ho di’ak tanba kestaun rekursu umanu, nune’e rekursu umanu mak sai perioridade segundu, no rekursu umanu mós ita koko atu priense rekezitus hodi minimiza ajuda no bele funsiona ospitál rejionál sira.” Informa Vise-Ministru Osperasionalizasaun Ospitálar Flávio Brandão

Nia salient, hirak ne’e hotu liuhusi tinan ida implementasaun refere, husi prioridade rua ne’e sei halo, espera katak ho prezensa Diretor Rejional ho Servisu Sentral sira bele iha fleksibilidade aposta ba prioridade ne’ebé iha, atu bele reforsa servisu ospitál sira ne’ebé iha ona.

Vise-Ministru Osperasionalizasaun Ospitálar konklui katak, Durante ne’e Ministériu Saúde iha planu liga ba servisu ospitál referal sira, maibé foku ba servisu ospitálar, Ministériu Saúde foin iha planu estratéjiku ospitalar depois 20 anos. Ministériu Saúde mós iha planu ida ne’e tinan kotuk konsege finaliza duni planu estratéjiku refere, tinan ne’e tama ba faze implementasaun.

Reportajen : Estefania

Foto : Estefania

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *