MAPPF – Universitas Udayana Bali Asina Akordu Ba Peskiza Agrikultura

Dili, 27 Marsu 2025 (Média Democracia) – Ministeriu Agrikultura Peskas Pekuaria e Florestas liuhusi Diresaun servisu Korporativu asina akordu ho Universitas Udayana Fakuldade Agrikultura Bali sei halo peskiza ba agrikultura iha fulan abril nian laran, asina akordu ne’e hala’o iha salaun MAPPF, Dili tersa semana ne’e.

Iha entrevista ho Diretor Jeral Servisu Korporativu Selestino da Cunha Barreto hateten, objetivu asina akordu ida ne’e haree liubá iha teknika agrikultura nian ho Universidade Udayana Bali Fakuldade Agrikultura, ne’e kontinuasaun asina ba dalarua ona tanba iha tinan kotuk 2024 Governu anterior asina uluk ona akordu hodi halo peskiza iha Munisipiu hitu ne’ebé halo ona peskiza no remata ona entaun ohin kontinuasaun asina tan akordu ba etapa segundu nian.

“Objetivu lolos husi asina akordu ida ne’e atu haree liubá peskiza ba iha tipu rai ne’ebé liga ho komunidade sira servisu iha toos iha territoriu Timor laran tomak, haree fali ba asina akordu etapa primeiru nian iha tinan kotuk iha Munisipiu hitu ne’ebé sira halo ona peskiza no remata ona iha dezembru tinan kotuk no tinan ida ne’e asina akordu ba etapa segundu nian mós iha Munisipiu hitu hodi halo kompletu dadus peskiza iha teritoriu Timor laran.” Dehan Diretor Jeral Servisu Korporativu Selestino da Cunha Barreto

Nia hatutan servisu ida ne’e sei halo kontinuasaun ba peskiza tipu rai ne’ebé diferente iha teritoriu no kada Munisipiu ida-idak husi peskiza ne’e laos haree ba fator tipu rai deit maibé iha fator seluk hanesan impedimentu ba iha produsaun tinan-tinan tanba dalaruma iha mós fator balun ne’ebé seidauk deskobre entaun husi peskiza ida ne’e bele buka kle’an liután.

“Objetivu husi Ministeriu Agrikultura Peskas Pekuaria no Florestas nian mak oinsa atu hasae produsaun ba agrikultura, aleinde ne’e mós haree ba iha setor balun hanesan peska, pekuaria no Floresta.” Hatutan Diretor Jeral Servisu Korporativu

Peskiza ida ne’e iha ona planu husi parte rua, nune’e sei hala’o peskiza iha fulan abril ekipa tun ona ba Munisipiu hitu, tan ne’e la iha durasaun tempu naruk. Kona-ba resultadu husi peskiza tinan kotuk nian dadus iha hotu ona maibé sei hein tan peskiza etapa segundu nian mak foin fó sai dala ida ba publiku, kona-ba saida mak potensialidade iha Munisipiu sira.

“Munisipiu ne’ebé peskiza ona iha etapa primeiru nian hanesan Munisipiu Ainaru, Manufahi-Same, Bobonaru-Lolotoe, Baucau. iha etapa segundu ne’e sei halo peskiza ba iha Munisipiu Atauru, Viqueque, Oecusse, Lautem, Aileu, Dili, no Likisa.” Informa Selestino da Cunha Barreto

Esperansa husi peskiza ida ne’e bele fó resultadu ne’ebé diak, nune’e bele iha planu ida ne’ebé diak liután iha futuru nomos husi peskiza ida ne’e bele hasae tan koñesimentu kle’an ba iha tipu rai kada Munisipiu no espera katak informasaun sira ne’ebé tuir peskizador sira halo iha terenu bele fó benefisiu diak ba publiku.

Hatutan husi Dekanu Fakuldade Agrikultura Universidade Udayana Bali Putu Sudiarta hateten, ohin mai asina akordu ho Ministeriu Agrikultura Peskas Pekuaria no Floresta ba etapa segundu nian relasiona ho peskiza ba rai, atu bele hasae tan produsaun agrikultura iha teritoriu iha Timor laran tomak.

“Ohin ita mai asina akordu iha etapa segundu nian, tanba iha tinan kotuk ita asina ona akordu ho Ministeriu ba etapa primeiru nian entaun ohin loron ita mai asina fali akordu ba iha etapa segundu nian, ita sei tun ba terenu hodi peskiza haree liubá tipu rai, nune’e ita bele hatene ona kada Munisipiu nia kualidade rai, hodi ita bele hasae produsaun agrikultura, tanba ne’e husi peskiza refere sei haree liubá tipu rai.” Dehan Dekanu Fakuldade Agrikultura Universidade Udayana Bali Putu Sudiarta

Nia salienta peskiza ida ne’e la haree deit ba iha agrikultura maibé haree mós fatin sira ne’ebé bele hakiak ikan, karau nomos animal seluk ne’ebé komunidade sira hela ba no husi peskiza ida mós haree ba floresta nian.

“Resultadu husi peskiza etapa primeiru nian ne’e hotu ona iha tinan kotuk fulan Dezembru, maibé ami seidauk bele fó sai tanba seidauk kobre hotu teritoriu Timor, entaun ohin ami asina tan akordu ba iha segundu nian atu nune’e bele peskiza kobre hotu Munisipiu hirak ne’e, depois ami sei tau hamutuk resultadu hodi bele fo sai ba publiku.” Salienta Dekanu Fakuldade Agrikultura Universidade Udayana Bali

Iha peskiza tinan kotuk ne’ebé hala’o ne’e iha ona resultadu nomos bele uza ona maibé seidauk bele fó sai ba publiku, tanba seidauk kompletu espera katak tinan ida ne’e sei kontinua tan peskiza ba Munisipiu hirak ne’ebé seidauk kompletu bele halo hotu depois tau hamutuk, no resultadu sei produs sai livru.

Reportajen : Domingas

Foto : Domingas

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *