Dili, 04 Marsu (Média Democracia) – António Viana ho idade (30) mai husi Munisípiu Viqueque Postu Viqueuqe Suku Buikarin no Aldeia Kaninuk no dadaun ne’e hela iha Villa-verde. Moris ho kondisaun difisiensia maibé la lakon oportunidade ho ema la difisiénsia
Tuir António Viana hateten, maske moris ho ema difisiensia iha tinan naruk nia laran maibé labele lakon oportunidade ho ema la difisiénsia, tenke esforsu-aan hodi buka esperiensia oioin nune’e bele aumenta koñesimentu hodi hetan abilidade ne’ebé di’ak iha futuru
“Ha’u ema ho kondisaun defisiénsia maibé kakutak la difisiénsia tanba durante ne’e ha’u hakarak aprende hamutuk ho ema sira ne’ebé kondisaun di’ak, tanba hakarak matenek tenke esforsu-aan, nune’e bele hetan esperiensia oioin hodi ita-nia mentalidade labele hamate ita-nia kondisaun difisiénsia.” Dehan António Viana
Nia hatutan durante sei aprende iha eskola sempre hasoru dezafiu oioin maibé nafatin esforsu-aan, maske hetan diskriminasaun husi familia rasik no ema seluk maibé liafuan no dizafiu sai hanesan matadalan ida nune’e labele lakon konfiansa husi aprende.
“Duarnte ne’e sempre hasoru diskriminasaun husi familia no kolega sira ho komunikasaun ne’ebé la uza termologia ne’ebé loos no dignu, entaun sira bolu ha’u uza liafuan mak ema alizadu, maibé iha momentu ne’ebá ha’u simu de’it tanba seidauk koñese kle’an kona-ba oinsá atu uza termonolojia liafuan ba ema ho kondisaun difisiénsia.” Dehan nia
Nia akresenta maske hasoru diskriminasaun husi familia sira bolu nafatin ho liafuan alizadu ne’e sente hanesan laran moras los hasoru liafuan sira hanesan ne’e husi familia rasik inklui kolega balun tanba sei menus formasaun
“Haree ba problema ne’ebé durante ne’e ha’u infrenta iha ha’u nia moris tomak ida ne’e sente hanesan beban boot ida, maibé hanesan ema difisiénsia sei iha kbi’it forsa atu kompete mós ho ema ne’ebé moris ho kondisaun la difisiénsia.” Nia haktuir
Nia afirma daudaun ne’e tuir formasaun ka atividade liuhusi grupu ONG oioin hodi amenta koñesimentu no kapasidade, maske ho kondisaun defisiénsia maibé nafatin aprende hodi luta ba futuru.
“Durante ne’e ha’u eskola pre-Sekundariu kaizu-laran Buikarin, remata iha 2011 no kontinua Ensino sekundario iha 2013, iha Eskola Teniku Vokasionál Santu António Metinaru Dili no ha’u remata ha’u nia estudu iha tinan 2015 ha’u kontinua estudu iha Universidade Nasional Timor-Lorosa’e UNTL iha Departamentu Dezenvomimentu Komunitariu, remata ho D1 iha 2017 nia laran.” Nia afirma
Nia esplika liután maske durante ne’e bele infrenta dezafiu oioin iha proseu estudu nian maibé nafatin esforsu, nune’e bele muda moris iha futuru bainhira la hasoru dezafiu dalan ikus sei la hetan susesu no sei tane lima ba ema seluk.
Esplika liután sesesu ne’ebé nia hetan mak dadaun ne’e hala’o hela servisu staff iha Hotel ETDA hanesan ba jardin, maske hetan salariu ne’ebé naton bele uza hodi sustenta ba presiza loron-loron nian bainhira tur de’it iha uma ita sei la hetan osan hodi sustenta ba presiza nian.
Reportajen : Nelfiano
Foto Nelfiano
