Dili, 19 Juñu 2025 (Média Democracia) – Sekretáriu Estadu Kooperativa (SEKoop) dezafia Movimentu Kamponezes Timor-Leste (MOKATIL) hodi hasa’e produsaun Bafo Kayarala no produtu sira seluk tan.
Iha entrevista ho Sekretariu Estadu Kooperativa Arsenio Pereira dehan SECoop desafia MOKATIL atu servisu makas no SEKoop sei halo parseriu sira ne’ebé benefisariu husi Orsamentu Jeral Estadu (OJE) no orsamentu ne’e husi transferensia publika apoiu ba sira atu nune’e bele hasa’e produsaun Bafo Kayarala iha territoriu laran tomak.
“Durante ne’e ha’u la hetan informasaun klaru no ha’u lakohi konfirma ho buat mamuk, ha’u konvida sira mai hodi deklara no ha’u husu kada Munisipiu sira rai hira mak kultiva, sira produsaun iha hira no hira mak sira koleta, hira mak prosesa ona ba fos ho aifarina, nune’e hakarak hatene dadus ne’ebé lo’os.” Dehan Sekretariu Estadu Kooperativa Arsenio Pereira
Nia hatutan, tanbá ne’e SECoop dezafia sira atu servisu makas depois sira bele fó informasaun klaru ho obstaklu sira infrenta iha Munisipiu, exemplu sira indetifika rai pontesial kada Munisipiu ba sukat rai ho kompletu maibé sira la konsege kultiva hotu.
“Problema ne’ebé ohin sira aprezenta ne’e maka sira dehan trator atu ajuda sira nia servisu laiha depois tanbá klima la mai tuir nia tempu, obstaklu hirak ne’e dalaruma sira susar tebes atu halo produsaun ba produtu hodi sai barak, maibé biomasa sira seluk ne’e bele utiliza ba fali produtu sira seluk, ho ida ne’e ha’u dezafia sira fila ba kontinua produs nafatin.” Hatutan Sekretariu Estadu Kooperativa
Ohin, sira deklara ona atu halo akordu ho jestor eskola sira depois atu fornese ba merenda eskolar, semana ida dala ida, entaun produtu ne’e iha atu fornese ba eskola sira.
“SEKoop propoin Orsamentu Jeral Estadu (OJE) iha tinan 2026 ba Parlamentu Nasional aprova depois tau orsamentu ba makina sira ne’ebé fasilita ba produsaun. Durante ne’e Ministeriu Agrikultura, Pekuaria, Peska no Floresta (MAPPF) maka sosa trator ho makina ne’ebé ita garantia iha ne’eba, maibé trator sira ba hotu Munisipiu depois sira halo koordenasaun maibé trator hirak ne’e la sufisiente.” Informa Arsenio Pereira
Nia subliña trator ne’e laos ba sira deit maibé populasaun barak presiza ba fila sira nia rai ida ne’e sai hanesan obstaklu ida, SECoop konsidera ida ne’e tau iha Planu Asaun Anual iha tinan 2026 depois bele tau orsamentu. La’os ba hotu-hotu maibé pelumenus hodi tau orsamentu fasilita ba sira, dalaruma Munisipiu trator ida oinsá sira jere iha sira nia Kooperativa.
“Iha tinan 2025, Sekretáriu Estadu Kooperativa (SECoop) apoiu orsamentu ba MOKATIL ho montante $400 mill, kada Munisipiu sira nia esistensia iha ne’eba. Maibé transfere ona 50% tuir lei Orsamentu Jeral Estadu (OJE) liu-liu transferensia publika katak ho montante ida bo’ot tenke tuir matadalan, nune’e labele halo transferensia dala ida.”Subliña SECoop Arsenio Pereira
Nia informa dahuluk transfere orsamentu sira ezekuta di’ak tanba haree ba resultadu ho relatoriu, depois Diretór Jeral vista tiha lai hafoin Finansas halo transferensia osan ba sira, maibé iha fase da-ruak nian. Se kuandu laiha relatorio ida no la diak entaun fase da-ruak nia la bele la’o ka labele asina tanbá kontra lei sira asina ne’e sei ba hatan iha Justisa.
Tanbá ida ne’e SECoop kuidadu tebes ba benefisariu sira hotu, iha tinan ida ne’e benefisariu hamutuk atus ida (100) ho sira ne’e tenke kontrola ekipa propriu ida hodi halo avaliasaun ba monitorizasaun hodi haree tuir depois sira relata mai nasional.
Hatutan husi Prezidente MOKATIL Helio dehan, dadus iha ona agora dadaun iha faze primeru ne’e koileta no tetu nomos halo pagamentu diretamente ba ita-nia membru sira ne’ebé kuda hela no agora tetu hela, ne’e primeiru epoka nian.
“Tinan ida ne’e ita kuda husi fulan Fevereiru, Marsu, Abril no Maiu fulan hirak ne’e mak iha primeru faze ita tetu ona, balun ema koleta namanas hela balun sei iha tos laran. 134 ton mak agora ita tetu ona no pagamentu remata. Agora dadaun husi numeru 134 ne’e balun iha sentru no iha 8 ton mak sai fós ona.” Hatutan Prezidente MOKATIL Helio
Nia reafirma ba tinan ida ne’e sei fokus liubá iha koileta nomos kuda fali fini sira, maibé husu ba membru sira mós kuda nafatin no produsaun kontinua nafatin, tanba sira mós iha problema oituan kona-ba makina fila rai nian, nune’e enpede ituan produsaun.
Reportajen : Domingas
Foto : Domingas
