José Magno Deside Buka Moris Iha Sidade Liu Husi Fa’a Sigaru, Pulsa

Dili, 28 Abril 2026 (Media Democracia)- José Magno ho idade neennulu-resin-hitu (67), husi Munisípiu Baucau, Posto-Administrativu Baguia, dadaun ne’e hela iha Suku Comoro, Golgota hodi Fa’an sigaru no pulsa iha área merkadu Comoro Dili.

José haktuir katak, fa’an sigaru ho pulsa iha merkadu laran komesa husi tinan 2017 to’o ohin loron, ha’u nia oan feto sempre ko’alia bebeik katak tuir lolos idade ona bele tur iha uma de’it.

Ha’u nia oan feto sempre ko’alia bebeik ona mai ha’u katak tuir lolos idade hanesan ha’u tenke iha uma de’it, hanesan oan sira mak buka fali osan fó ba ha’u, maibé ha’u ko’alia ba sira dehan imi mos iha oan, entaun imi buka osan hodi haree ba imi nia oan tanba ha’u toman ona buka moris nune’e ha’u labele halimar de’it iha uma. Fa’an sasan ida ne’e ha’u sente di’ak tanba ha’u la’os fa’an de’it iha fatin ne’e, maibé ha’u ba mai iha merkadu laran de’it. Dala ruma loron manas ha’u sente kolen oituan ha’u tenke fila ba uma deskansa oras ida ka rua mak mai fali fa’an, tanba ha’u nia kondisaun ho idade ne’ebé avansadu ona, entaun servisu seluk mak ha’u labele halo maibé ha’u tenke buka moris liu husi dsalan ida ne’e. Fofoun ha’u sei fa’an de’it sigaru no hetan ona osan oituan ha’u mos hanoin ona katak tenke hola ho pulsa hodi aumenta fa’an maske ita la hetan nia porsentu ne’e barak. Dehan José Magno iha Mekadu Comoro.   

Aman husi oan na’in lima ne’e haktuir, Sigaru ho pulsa folin liu iha tempu loraik komese husi tuku 04:00 to’o tuku hitu kalan,dalaruma fila ba uma hela deit sigaru masu haat ka lima tanba komprador sira hola hotu, nune’e iha loron ida bele hetan $35-40 .

Ha’u iha oan na’in lima (5),  feto tolu (3) mane rua (2) dadaun ne’e sira hela  hotu iha Dili, husi sira na’in lima (5), ne’e na’in tolu mak remata ona estudu iha nivel universidade,no na’in rua (2) mak la asesu ba edukasaun, no oan na’in (5) dadaun ne’e sira  forma ona  familia, no ha’u nia kaben fila hikas ona ba aman maromak durante tinan tolu (3), ona. Antes ha’u atu halo negosiu ki’ik ne’e,  fofoun kuda de’it modo hodi fa’an iha Munispiu Baucau, husikuda modo ne’e  hodi bele sustentan ba nesesidade uma laran, no bele selu oan sra nia eskola. Entaun ema ne’ebé ajuda ha’u atu kuda modo laiha tanba ha’u kaben mos mate ona, ho ida ne’e mak agora ha’u mai hela iha oan mane sira hodi  fa’an sigaru no pulsa, rendimentu hirak ne’ebé ha’u hetan bele atende nesesidade loron, no mos bele tau matan ba Bei-oan sira nia eskola,”. Dehan Nia  

Nia afirma tan bainhira hela iha sidade keta moe, no baruk atu buka osan, maske ho idade ne’ebé avansadu ona maibé nafatin esforsu aan hoid bele buka rasik hodi bele sustenta ba nesidade loron-loron nian.

Reportajen : Juliana / Baquita Soares/ Estajidu

Foto : Juliana

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *