OMS ALERTA BA PÚBLIKU TENKE KUIDADU AAN HUSI SAUDE MENTÁL

Dili 11 Outubru 2024 (Media Democracia)- Organizasaun Saúde Mudiál husu ema hotu tenke kuidadu aan husi saúde mental sira, tanba ida ne’e sai importante hodi resolve liu-liu iha servisu fatin sira hodi garantia iha tempu barak nia laran.

Reprezentante Organizasaun Saúde Mundiál, Arvind Mathur, hatete Saúde mentál muda ona husi diskusaun sira relasiona ho kuidadu saúde nian sai parte ida ne’ebé importante tebes  oinsá ema moris, servisu no krexe ho tema iha tinan ida ne’e nian ba Loron Mundiál Saúde Mentál mak, Saúde Mentál iha Servisu, ho apropriadu fó sai importánsia atu resolve kestaun iha servisu fatin sira ne’ebé  gasta tempu barak liu.

“Servisu bele fornese objetivu no estabilidade sai fonte ba estrese no ansiedade ne’ebé makaasLiu metade hosi populasaun mundiál (60%) servisu, too 2019, maizumenus 15% hosi adultu sira ho idade servisu moris ho problema mentál.” Dehan Arvind Mathur ba Jornalista sira iha Palásiu Nober Lahane, Kinta feira ne’e (10/10).

Nia hatutan ida ne’e mak apelu ho asaun  ho porsentu boot  husi populasaun traballadór mundiál ne’ebé luta daudaun hasoru problema saúde mentál, iha fatin ne’ebé de’it nia papél importante mak sai hanesan xave ida hodi apoia ba moris di’ak.

“Globalmente loron servisu nian biliaun 12 mak lakon kada tinan tanba depresaun no ansiedade, ne’ebé kustu kuaze $1 trillaun iha produtividade ne’ebé lakon nune’e mós númeru sira ne’e klaru ona husi saúde mentál iha servisu la’os kestaun morál maibé ida ne’e ba kestaun ekonómiku nian moos.” Dehan nia

Nia salienta liután iha Timor-Leste, konversa ida ne’e hetan urjénsia ida 72% husi populasaun ho idade menus husi tinan 35, populasaun ho idade servisu nian ne’ebé iha espektasaun sei sa’e makaas  liu iha tinan 2050 (husi 32% iha tinan 2015), nasaun ne’e hasoru dezafiu oioin.

“Servisu ne’ebé durante ne’e aumenta iha Timor-Leste ne’ebé too 70% envolve iha setór informál halo akompañamentu ba kestaun saúde mentál sai difisil liután, maibé ida ne’e la halo sira sai menus iha signifikativu.” Hatutan nia

Nia informa Timor-Leste nia paisajen jerál kona-ba saúde mentál nian iha dezafiu bo’ot tebes, laiha dadus ne’ebé disponivel, estudu Global Burden of Disease 2016, nian kalkula katak besik 12% husi populasaun ne’ebé afeta ba saúde mentál.

“Peskiza ne’ebé durante ne’e hala’o iha eskola mós hetan prevalénsia aas ba ideia subsídiu entre labarik sira, ne’ebé preokupante tebes liuhusi númeru sira ne’e hatudu de’it extensaun loloos hosi dezafiu sira saúde mentál nian iha nasaun ne’e rasik.” Nia informa.

Nia afirma anota planu sira iha Ministériu Saúde nian ba hametin instalasaun sira ne’ebé eziste no dezenvolve sentru espesialidade avansadu ida hanesan parte ida hosi harii infraestrutura saúde mentál ne’ebé forte hamutuk ho formasaun ba profisionál sira barak liután.

“Ha’u kontente tebes atu anota planu sira iha Ministériu Saúde nian ba hametin instalasaun sira ne’ebé eziste no dezenvolve sentru espesialidade avansadu hanesan parte ida hodi harii infraestrutura saúde mentál ne’ebé forte hamutuk ho formasaun ba profisionál sira barak liután. Ha’u repete nesesidade atu integra saúde mentál iha polítika sira servisu fatin nian liu-liu ba joven sira.” Nia afirma.

Atu esplika klean liutan katak signifikativu iha servisu saúde mentál no profisionál sira ne’ebé hetan ona formasaun ba saúde mentál eziste nafatin servisu oituan ne’ebé iha oras ne’e konsentra iha Dili ba sira ne’ebé iha área rurál, asesu ba kuidadu saúde mentál limitadu tebes.

Reportajen : Nelfiano

Foto : Tomas

 

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *