ASIR Konsidera Livru Raja Verissimo Dias Quintas “Saya Mati Untuk Kemerdekaan Manipuladu

Dili, 09 Outubru 2025 (Média Demovmcracia) – Asosiasaun Ira- Lálar (ASIR) hamutuk ho familia vitima husi masakre Muapitine Munisipiu Lautem liuhusi komunikadu imprensa fó sai ba publiku ligadu ho livro ne’ebé ho ninian titulu “RAJA VERISSIMO DIAS QUINTAS “SAYA MATI UNTUK KEMERDEKAAN” lansa iha loron 26 fulan agostu 2025, ASIR konsidera autor ba livru refere iha Kapitulu VI kona-ba Masakre Muapitine konsidera istoria Manipuladu, Plagiadu no la iha sensebilidade umana.

Porta-voz ASIR Joviano Salves Reis hateten, Hafoin akompaña entrevista entre jornalista TVE ho Autor Livru Sergio Paulo Dias Quintas iha loron 26 Agostu 2025, rona mós entrevista ida ho Jornalista husi Tatoli inklui akompaña Konferensia Imprensa husi Familia Vitima Masakre Muapitine iha loron 17 fulan Setembru tinan 2025 iha Konferensia Imprensa naktemin, husu ba Asosiasaun Ira-lalar (ASIR) atu halo leitura ba livru ne’ebé lansa ona iha loron 26 fulan agostu tinan 2025.

Hafoin akompana sekuensia prosesu entrevista ne’ebé realiza iha loron 12 Marsu 2025, familia Vitima Masakre Muapitine deklara liuhusi Konferensia Imprensa iha loron 17 fulan Setembru tinan 2025 iha Suku Muapitine nota katak Autor ba Livru ne’e viola prinsipiu no rekizitus akadémiku iha prosesu halibur dadus, autor livru la onestu no laiha sensibilidade umana durante entrevista ho familia vitima masakre muapitine.” Dehan Porta-voz ASIR Joviano Salves Reis iha konferensia imprensa

Iha kapitulu VI ho bahasan “Pembunuhan di Desa Muapitine, loron 8 fulan Desember tinan 1983. Asosiasaun hakarak kontesta no halo los katak akontesimentu ne’e konsidera nu’udar PEMBANTAIAN la’os Pembunuhan.

Portavoz subliña liután, Autor ba Livru, RAJA VERISSIMO DIAS QUINTAS “SAYA MATI UNTUK KEMERDEKAAN” halo aktu plagiarismu iha sub tópiku “Pembantaian Muapitine, iha loron 8 fulan Desember tinan 1983,” Iha sub topiku ida ne’e (pajina 58-66) koalia kona-ba biografia saudozu nain lima. Hafoin halo leitura, nota katak autor la’os halo deit plagiarizmu maibé komete irregularidade no halo tradusaun falsu ikus mai muda tiha esensia husi biografia no rezulta ba distorsaun istoria. Biografia ne’ebé Autor Plagiador kopia ne’e, Asosiasaun Ira-lalar (ASIR) mak produs iha tinan 2023 iha ambitu komemorasaun Masakre Muapitine ba dala 40.

“Aktus Plagiarizmu ne’ebé Autor Livru komete hanesan, Plagiarizmu lia-fuan ba lia-fuan ka (Word for word Plagiarism), husi pajina 58-66 plagiador tradus lia-fuan sira ne’ebé ASIR hakerek nem tau iha sitasaun, Plagiarizmu ba fonte ka Plagiarism of Source, Plagiador utiliza lia-fuan sira sem hakerek fonte husi ne’ebé, Plagiarizmu ba Autoriedade ka Plagiarism of Authorship, Plagiador konsidera nia mak autór ba ema seluk nia obra eskrita sira ne’e.  Irregularidade hakerek no tradusaun falsu ne’ebé autor Plagiador komete hanesan.” Subliña ASIR Joviano Salves Reis

Husi Rezultadu hakerek iha parte ne’e ASIR konsidera katak, Autor Plagiador ne’ebé estuda direitu iha Universitas Atmajaya, lisensiadu iha area direitu nomos atualmente halao kna’ar nu’udar defensor publiku kontra prinsipiu sensibilidade umana no kontra prinsipiu peskiza ba asuntu sensitivu sira.

“Autor livro nu’udar defensor publiku (Dr. Lei) la komprende no mukit iha etika peskiza hodi kontra America Psycological Association (APA) ethical principles ne’ebé rekomenda atu proteje konfidensialidade. Kontra mós Belmont Report (1979) kona-ba prinsipiu respeita autonomia no proteje privasidade partisipante, sobretudo iha peskiza sensitivu inklui kontra Committee on Publication Ethics Guidlenes katak publika foto ka naran vitima violensia seksual inadmissivel iha artigu akademiku. liuhisi publikasaun ne’ebé konsidera vulgar psikologikamente halo re-vitima tan familia.  Publikasaun ne’e mós afeta ba vitima inte-jerasional.” Esklarese ASIR Joviano Salves Reis

Liuhusi deklarasaun ne’e maka ASIR husu ninian Ezizensia ida ba fontes sira ne’ebé sita iha livru hanesan Prezidente da Republika Ramos-Horta, Primeiru Ministru Kayrala Xanana Gusmão, Sekretariu Jeral FRETILIN Dr. Mari Alkatiri atu verifika verasidade husi livro, liu-liu kapitulu VI ne’ebé koalia kona-ba Masakre Muapitine. Kontinua Ezize ba CNC no AMRT atu hatu’ur padraun ruma ba pesoal ou instituisaun ruma ne’ebé hakarak hakerek istoria Luta Rezistensia nian nune’e labele halo distorsaun ba faktus istoriku sira, rekomenda mós atu toma medidas ba livru ne’ebé Autor hakerek nakonu ho falsifikasaun.

Ezize ba Sosiadade sivil sira atu defende diretu vitima sira iha tempu rezistensia inklui revitimasaun liuhusi publikasau livru refere. Husu ba Faluk no Oan Kiak no Jerasaun Patriota atu kontinua hamrik hodi apoiu familia vitima. Husu ba Defensor Publika atu husu responsabilidade ba Autor ne’ebé utiliza instituisaun estadu ba interese privadu. Husu Ministru Justisa atu hola medida imediata ba Sergio Dias Quintas ne’ebé utliza instituisaun estadu hodi halo distorsaun ba istoria no liuhusi publisidade halo terus tan vitima masakre muapitine interjerasional. Husu mós ba Penerbit Lamaholot atu responsabiliza konteudu livro, liu-liu iha kapitulu VI ne’ebé nakonu ho manipulasaun.

Nia reafirma, husu mós ba Asosiasaun Jornalista Timor-Leste atu verifika produtu jornalista nain rua (STL no Jakarta Post) ne’ebé lao hamutuk ho autor livru iha prosesu entrevista ne’ebé realiza iha loron 12 Marsu 2025. sira iha publikasaun ga lae? Ka autor ba livru utiliza sira nain rua hanesan kurtina hodi atinji ninia interese. Ezize ba Autoridade Munisipiu atu hasai imeidiatamente naran rua travesa Liurai Verissimo iha Lospalos Vila. Lospalos oan iha Eroi barak tebes ne’ebé merese liu atu bolu ba naran avenida, rua, traves, beco no seluk-seluk tan. Ikus Husu ba Publiku atu labele konsumu informsaun falsu sira ne’eb sita iha Kaputulu VI, tanba nakonu ho manipulasaun no plagiarismu, Aleinde kapitulu VI, husu ba publiku atu kontesta bainhira konteudu husi livru ne’e kontra faktus istoriku luta rezistensia nian.

Reportajen : Domingas

Foto : Domingas

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *