Dili, 09 Maiu 2025 (Média Democracia) – Biografia husi Novo Papa Leão XIV ne’ebé hetan konfiansa husi Cardeal sira nomos sarani katolika hodi troka Sua Santidade Papa Fransisco ne’ebé remata ona nia peregrinasaun iha Mundo.
Apóstolu Leão XIV mak apóstolu Roma segundu – hafoin apóstolu Francisco – mai husi Amerika. maibé, la hanesan ho Jorge Mario Bergoglio, Robert Francis Prevost, ne’ebé tinan 69 mai husi parte norte kontinente ne’e nian, maibé nia gasta tinan barak nu’udar misionáriu iha Peru molok hetan eleisaun nu’udar Xefe Agostu nian ba termus rua tuir malu.
Papa Leão XIV, ho naran Kompletu Robert Francis Prevost. Papa Leão XIV Moris iha Chicago iha loron sanulu resin-haat (14) fulan Setembru tinan 1955. husi rai Fransa no Italia, no Mildred Martinez, husi rai Espanol, nia iha maun-alin nain-rua, Louis Martin no Jose. Papa Leão XIV nia aman mak veteranu ida husi Forsa Naval EUA ne’ebé halo funu iha WW2. Ninia inan mak ema ne’ebé la’o-rai.
Nia labarik no adolexente hamutuk ho ninia família no estuda uluk iha Seminariu Menor Aman Agostu nian no tuir mai iha Universidade Vilanova iha Pennsylvania, iha tinan 1977 nia hetan lisensiatura iha área matemátika nomos estuda Filosofia.
Papa Leão XIV remata nia estudu sekundáriu iha semináriu ki’ik husi Orden St. Augustine molok hetan nia Bachelor of Science iha Matematika iha Universidade Vilanova. Papa Leão ko’alia língua oioin, hanesan Ingles, Espana, Italia, Fransa no Portuges. Nia serbí nu’udar misionáriu no mestre semináriu iha rai-Peru iha tempu ne’ebá.
Iha loron 1 fulan-setembru tinan ne’ebé hanesan, Prevest tama iha Previzaun ba Orden Santu Augustine (O.S.A.) iha Provínsia Ami-nia Dama Konsellu Diak Chicago, iha loron 2 fulan-setembru tinan 1978. Iha loron 29 fulan-agostu tinan 1981, nia halo juramentu.
Iha futuru Pontiff hetan edukasaun teolojika iha Uniaun Teolojika Katolika iha Chicago, bainhira nia tinan 27, nia superiór sira haruka nia ba Roma atu estuda Lei Canon iha Universidade Pontifiku Santu Thomas Aquinas (Angelicum).
Iha Roma, iha loron 19 fulan junu tinan 1982, iha Kolejiu Augustine ba Santa Monica husi Arquebispu Jean Jadot, iha tempu ne’ebá Pro-prezidente Sekretariadu Naun-Kristaun, ne’ebé ikus mai sai Konsellu Pontifiku ba Dialogu Interrelijiozu no tuir mai dikastery ba Dialogu Interrelijiozu.
Prevost hetan nia lisensiatura iha tinan 1984 no tinan hirak tuir mai, bainhira prepara nia tesi-lia ba doutór, nia haruka ba iha misaun Augustinianu iha Chulucanas, Piura, Peru (1985-1986). Iha tinan 1987, nia defeza nia tesi-lia kona-ba “Kna’ar Lokal Liu Hotu iha Orden Santu Augustine nian” no hetan nomeasaun nu’udar Diretor vokasaun no Diretor Misaun Provínsia Augustinianu nian iha kampu Illinois (USA).
Iha tinan tuir mai nia tama iha misaun ne’e iha Trujillo, mós iha Peru, nu’udar Diretor ba projetu formasaun konjunta ba kandidatu Augustinianu sira husi vizita Chulucanas, Iquitos no Apurimac.
Durante tinan sanulu resin-ida nia laran, nia serbí nu’udar komunidade husi (1988-1992), Diretor formasaun (1988-1998), no instrutór ba membru sira ne’ebé hetan ona deklarasaun (1992-1998), no iha Arkidiosesu Trujillo nu’udar vítima judisiáriu (1989-1998) no profesór Lei Canon, Patristika no Teolojia Moral iha Seminariu Major “San Carlos no San Marcelo.” Iha tempu hanesan, nia mós hetan kna’ar atu tau matan ba ita-nia inan feto Igreja nian, ne’ebé ikusmai harii nu’udar paraízu iha sidade ne’ebé kiak, iha sidade ne’e, no sai nu’udar administradór ida ba ita-nia Senora Monserrat husi tinan 1992 to’o 1999.
Iha fulan Outubru 2013, nia fila fali ba nia provínsia Augustinian iha Chicago, hodi sai nu’udar Diretor formasaun iha Konventu Santu Augustine, konselleiru dahuluk, no vicar provinsiál – papél sira ne’ebé nia hala’o to’o apóstolu Francisco hili nia iha loron 3 fulan Novembru 2014, nu’udar Administrador Apostoliku Diocese Peruvianu Chiclayo, hodi hasa’e nia ba dignidade episkopal hanesan Bispu Titular Sufar.
Iha loron 7 fulan novembru, nia tama iha Diocese iha prezensa Nuncio Apostoliku James Patrick Green, ne’ebé fó orden ba Bispu iha loron 12 fulan dezembru, iha Katedra l Santa Maria.
Ninia liafuan mak “Iha ilo la iha ema ida” mak liafuan ne’ebé hato’o husi Santu Augustine iha liafuan ne’ebé hakerek iha Salmo 127 hodi esplika katak “maske ita ema kristaun barak, iha Kristu ida de’it mak ita ida de’it”.
Iha loron 26 fulan setembru tinan 2015, apóstolu Francisco nomeia nia Bispu Chiclayo. Iha fulan Marsu 2018, nia hetan eleisaun nu’udar sub-presidente daruak husi Konferensia Episkopal Peruvia nian, iha ne’ebá nia mós sai membru Konsellu Ekonomiku no prezidente Komisaun Kultura no Edukasaun nian.
Iha tinan 2019, apóstolu Francisco hili nia nu’udar membru ida husi Kongregasaun ba Klerjia (Jullu 13, 2019), no iha tinan 2020, membru ida husi Kongregasaun ba Bispu (Novembru 21). Entretantu, iha loron 15 fulan abril tinan 2020, nia mós hetan nomeasaun nu’udar Administrador Apostoliku Diocese Peruvianu Callao.
Iha loron 30 fulan janeiru tinan 2023, apóstolu Paulo bolu nia ba Roma nu’udar Prefetu Dicastery ba Bispu sira no Prezidente Komisaun Pontifikada Amerika Latin, hodi promove nia to’o iha pozisaun Arquebispu.
Iha loron 30 fulan setembru tinan ne’e, apóstolu Francisco kria nia nu’udar Cardinal iha Konsistoria no fó kna’ar ba nia nu’udar Diakonadu ba Santu Monica. Iha loron 28 Janeiru 2024, nia ofisialmente simu nia nu’udar na’in.
Nu’udar Xefe Dikastery nian, nia partisipa iha viajen apóstolu sira ne’ebé foin lalais ne’e hala’o iha loron 4 to’o 29 fulan outubru tinan 2023 iha Asembleia Jeral baibain ba da-16 husi Sinodu Bispu nian kona-ba sinodalidade, ne’ebé hala’o iha Roma, husi loron 4 to’o loron 29 fulan-outubru tinan 2023, no husi loron 2 to’o 27 fulan outubru tinan 2024.
Entretantu, iha loron 4 fulan outubru tinan 2023, apóstolu Francisco nomeia nia nu’udar membru ida husi Dicasteries ba Evanjellu (Sesaun ba Evanjelizasaun no Igreja Foun sira), ba Doutrina Fiar nian, ba Igreja Leste sira, ba Klerjia, ba Institutu Moris no Sosiedade sira ne’ebé Konsentradu, ba Kultura no Edukasaun, ba Tekniku Lejizlativu sira, no ba Komisaun Pontifika Estadu Sidade Vatikanu nian.
Ikusliu, iha loron 6 fulan fevereiru tinan ida-ne’e, Papa Argentina promove nia ba Orden Bispu sira, no fó títulu ba Igreja Suburbikaria Albano.
Liu tiha loron tolu, iha loron 9 fulan fevereiru, nia selebra misa ne’ebé apóstolu Francisco mak dirije iha Square St. Pedro nian ba Jullu Forsa Armada nian, eventu boot segundu husi Tinan Santu esperansa nian.
Iha loron 3 fulan-marsu, Prevost hala’o hospitalizasaun ba ninia ulun-nain sira iha ospitál “Gemelli,” iha loron 3 fulan marsu, Prevost mak lidera Rosariu ba Saude Papa Francisco nian iha Square.
Iha loron 8 fulan maiu tinan 2025 Prevest papa Leão XIV sai hanesan Papa hodi troka papa Fransisco nia Fatin hodi ukun sarani katolika iha Mundo.
Reportajen : Pajina Facebook Vaticano News
Foto : Pajina Vaticano News
