Aileu, 03 Fevereiru 2026 (Média Democracia) – Iha ambitu komemorasaun tinan 25, transformasaun FALINTIL, Ministru Defeza Kontra Almirante Donanciano Costa Gomes kompremetidu katak, sei kontinua fortalece no moderniza kapasidade inklui hadi’ak kondisaun moris ba membru F-FDTL sira.
“Hanesan Ministru Defesa, ha’u reafirma kompromisu Estadu nian hodi kontinua fortelece F-FDTL, moderniza kapasidade, hadia kondisaun moris, investe iha edukasaun no saúde militar, iha logístika no interoperabilidade. Fortelece F-FDTL katak fortelece konfiansa nasionál, katak garante instituisaun militar moris hamutuk, apolítika, disiplinada no besik ba povu, serve iha sirkunstánsia hotu ho onra no transparênsia.” Minstru Defeza Donanciano Costa Gomes hateten iha nia diskursu iha ambitu komemorasaun loron transformasaun FALINTIL, iha kampo Sabraka laran, segunda (02/02)
Ministru Defeza hatutan, F-FDTL moris iha estrutura, doutrina no maturidade, persiza konsolidasaun komponente terrestre, afirmasaun komponente naval no moris komponente aérea, liu-liu aprendizajem esijente hodi sai Forças Armadas iha estadu demokrátiku ida, ho regras klaras, kontrolu sivíl, respeitu ba direitos humanos no responsabilidade ba instituisaun sira repúblika nian.
Defénsa soberania katak, proteje ita-nia rain, tasi no espaço aéreo, liu-liu proteje vida no dignidade ema ida-idak nian. Signifika prontu atu responde ba ameasa tradisionál no dezafiu foun sira. Signifika mós prontu atu responde ba dezastre natural, krize humanitária, krime transnasionál, peska ilegal, ciber ameaças no desinformasaun.
Ministru ne’e afirma, husi inísiu nia mandatu hanesan Ministru Defesa, ne’ebé responsável ba administrasaun Forças de Defesa, hetan medidas hodi konsolida no dezenvolve FALINTIL-FDTL liuhusi dezenvolvimentu ne’ebé seja iha vertente garantia kondisaun ba empregu operacional no kapasidade ba kumpre misaun konstitusionál.
Seja ba reforsu kapasidade rekursu umanu sira nian, iha ne’ebé inklui estabelesimentu akadémia militar to’o iha área apoiu sosiál, estabelesimentu kondisaun sira ne’ebé permite mehi ba apoiu sosiál ba militares no família militar.
Iha objetivu ne’e, inklui instalasaun ospitál militar, ne’ebé sai aspirasaun Defesa no Forsa Armada, konstrusaun bairros ba família militares no, laos menus importante, kriasaun Asosiasaun Nasionál Militares F-FDTL, embrião apoiu sosiál ba militares.
Ita-nia bandeira tenke sai koñese laos de’it tanba kbiit, maibé tanba disiplina, kompeténsia no respeitu ba valor universál sira. Nune’e iha perspetiva seluk, Ministériu Defesa, fó atensaun no valor espesial. Iha proteksaun sivíl, F-FDTL sai forsa esperansa, bainhira natureza hasai ita ho cheias, deslizamentos, secas ka tempestades, ita-nia militares sira ajuda populasaun tanba seguransa umanu parte inseparável husi misaun. País ne’ebé seguru la soe ema ida, no F-FDTL hatudu katak kbiit bele sai silenciosa no disiplin bele sai bondosa.
Ministru ne’e reafirma, F-FDTL Pátria presiza talento no determinasaun husi feto no mane hotu. Força moderna inklusiva, meritokrátika no esijente. Iha fatin ne’ebé iha profesionalizmu, la iha fatin ba diskriminasaun, abuso ka violência. Respeitu mútua no onra servisu mak arma ululuk ba militar ida-idak.
“Ha’u fó lian ba Timorense joven sira. Ita-nia independénsia laos pontu de chegada, nia servisu loron-loron, tanba liberdade presiza guardiões no konstrutores. Se imi hili servi Timor-Leste iha F-FDTL, halo ho kompeténsia no ho kórason. Se imi serve iha setor selu-seluk, serve ho patriotismu hanesan no estudu, servu, respeita lei, kura komunidade, defende lian loos. Ha’u fó parabéns ba sira ne’ebé ohin transita ba reserva ka reforma. Ita sei militar F-FDTL nafatin. Nasaun sei kontenti ho imi, F-FDTL sei hanesan imi-nia uma, F-FDTL herdeiru terus ne’ebé sai esperansa.” Reafirma Minstru Defeza Donanciano Costa Gomes
Ohin ita selebra tinan 25, instituisaun ne’ebé aprende manán ho rezisténsia no serve ho disiplin. Ministru husu atu iha tinan 25 tuir mai, ita sei iha profesionalizmu boot liu, prontidaun boot liu, no besik liubá povu. F-FDTL sei sai muralha forte ba soberania no liman seguransa ba Timorense iha tempu susar.
Nune’e mos, Xefe Estadu Maior Jeneral Forsa Armada (XEMJFA) Tenente Jeneral, Domingos Raul “Falur Rate Laek esplika, rekuinesimentu ohin loron sai rekoñesimentu historiku ne’ebé nasaun tomak nia apoiu folin bo’ot tebes, tanba vizaun estratéjiku politika Militár durante periodu krusial ida ne’ebé komprende lia los fundamental.
“Defeza Soberania Timor-Leste nian presiza los korajen ne’ebé hetan husi luta libertasaun nian maibé liu-liu institusionalismu Nasaun no Profissionalismu no modernizasaun bá ita-nia Forsas Armadas nia vizaun ne’e klaru no determinadu, tanba transforma Gerileiru sira bá Soldadu Profisional atu konverte bá Instituisaun F-FDTL sei transforma kapasidade ida ne’ebé metin hodi garantia Timor-Leste nia mehi atu afirma nia soberania iha territóriu Nasionál.” Dehan Xefe Estadu Maior Jeneral Forsa Armada (XEMJFA) Tenente Jeneral, Domingos Raul “Falur Rate Laek
Tinan 25 ne’e periodu ida transformasaun Extraordinariu iha jornada ida ne’e nia laran hodi hari enkuadramentu institusional legislativu sira ne’ebé permite implementasaun estratéjiku ne’ebé define ona.
“Ita-nia dezenvolvimentu kapasidade operasionál sira ho investimentu rekursu humanu progresaun kareira no formasaun kontinua iha tinan ne’e sei implementa estatutu F-FDTL nian la’os aktus Administrativa nian maibé ho aktu historiku no justisa, ita rekoñese sira ne’ebé luta ba libertasaun TL nian ne’ebé uluk hasoru susar at liu hodi fakar raan iha ita-nia foho lolon sira.” Hatutan Xefe Estadu Maior Jeneral Forsa Armada (XEMJFA) Tenente Jeneral
Transformasaun Institusional ne’ebé realiza wainhira iha lideransa futuru nian ohin kompleta transformasaun FALINTIL bá F-FDTL tinan 25 ho inagurasaun Akademia Militár konjunta ne’e pasu disizivu ida iha formasaun akademika Militár bá lider sira ne’ebé sei orienta iha futuru.
Ida ne’e mak inisiu konsolidasaun ita nia doutrina Militár ne’ebé sei orienta F-FDTL iha jerasaun sira tuir mai, tanba ohin ita kuda fini aban ita sei hetan rezultadu ida ne’ebé preparadu di’ak iha etika fundamental, tanba prinsipiu fundamental ne’ebé define atu leal bá Nasaun leal bá Konstituisaun, leal bá kamarada sira no leal bá valor sira ne’ebé harii Instituisaun F-FDTL ne’e luta hasoru operasaun. Entretantu iha Tinan 25 konstrusaun lori Instituisaun FALINTIL-FDTL bá faze kritiku no konsolidasaun Instituisaun Armada nia esperansa no kontinuasaun bá futuru.
Reportajen : Estefania
Foto : Estefania
